Sukelluskeskuksella saatiin Kallelta lyhyt ohjeistus haiden seassa snorklaamiseen liittyen ja niin me lähdettiin taas kohti satamaan josta päästiin pitkähäntäveneen kyydissä läheisille karikoille, joiden läheisyydessä hait lymyili. Jännittävä oli myös minun ensimmäinen märkäpukukokemus. Aluksi tuntui vähän ahvistavalta, mutta kyllä siihen aika pian tottui.
Aamun tarkoitus oli siis nähdä mustatäpläriuttahaita jotka ovat aika pikkuruisia ja ihmisille vaarattomia. Meidän piti räpiköidä ryhmänä käsikädessä ja räpylöillä ei saanut potkia pinnassa, ettei loiske säikytä haita pois. Muutamia haita päästiinkin näkemään, mikä oli sukelluskeskuksen onni sillä muuten he olisivat joutuneet palauttamaan meidän rahat. Joukkueenjohtajamme Kalle yritti välillä houkutella haita lähemmäksi menemällä makaamaan pohjalle. Sydämmenlyönnit kuulemma houkuttelevat haita lähelle pyörimään, mutta tällä kertaa ainoastaan yksi oli kiinnostunut.
 |
| Matkalla snorklaamaan |
Sukelluskeskukselle saapumisen jälkeen saatiin vielä Kallen pitämä hai-tietoisku. Taas sitä oppi jotain uutta.
Snorklaamisretkin jälkeen meidän pitikin kiitää hostellille pesulle ja tyhjäämään huone. Onneksi saimme kuitenkin jäättää rinkat sinne säilytykseen koska paatti Krabille lähti vasta 15.30. Siinä välissä ehdittiinkin syödä hyvin ja ottaa vähän arskaa rannalla.
Laivamatka Krabille meni jälleen meidän perheen osalta nukkuessa. Krabin satamassa oli hivenen selkkausta, kun laivalippuun sisältyvä ilmainen kuljetus olikin jo täynä. Olisi jouduttu odottamaan tunti, mutta päädyttiin sitten maksamaan erillisestä kyydistä 50THB/hlö. Hostellimme Thaksin Grand Home olikin melko lähellä ja ystävällinen nainen oli meitä vastassa. Huoneet on isoja ja korkeita, eikä yhtään kosteita kuten Phi Phi saarten hostellimme.
Hetkisen asettautumisen jälkeen lähdettiin vähän tutustumaan Krabi Townin keskustaan ja etsimään ruokaa. Löydettiinkin oikein mukava ravintola josta saatiin vatsantäytettä. Ilta oli jo sen verran myöhäinen, että tuntui että kaupunki on ihan tyhjä. Turistejakaan ei mitenkään järkyttävän paljon näkynyt, kun Krabi Town itsessään ei ole mitään varsinaista turistialuetta ja se oli kyllä loppujen lopuksi oikein hyvä. Saatiin katsella vähän enemmän sitä oikeaa thaimaalaisten elämää. Tovin kiertelyn jälkeen mentiin vielä paikalliseen Bolero Pizzeriaan jossa soitti kolmen paikallisen miehen coverbändi. Pojat otti kyllä paikan ja yleisön haltuun. Saatiin kuulla musiikkia Beatlesista, Eaglesin kautta aina Santanaan asti. Oli kyllä loistoilta ja voin suositella paikkaa ihan jokaiselle.
 |
| Gekkoja <3 |
-Henna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti