Oh Frankfurttia päin

Tänään eli tiistaina koittikin sitten viimeinen aamu nurmikkomaassa. Aamulla herättiin väsyneenä, kun pojat piti yöllä koko laivaa hereillä harrastamalla karatea neljän neliön hytissä. Sami sai jopa taisteluarpia, kun minä suoritin suuren vastaiskun, kun eräät päätti työntää tokkuraisen Hennan naamaan eltaantuneen kroisantin. No tästä kroisantti-iskusta traumaantuneena näinkin sitten unta, että äiti pakotti mut hyppäämään mäkeä.

Juna kohti Frankfurtia lähti 12.35. Matkalle oli luvattu kestoa neljä tuntia. Kyllähän aika kului, kun välillä nukuttiin ja välillä pelattiin korttia. Toisissa hetkissä sitten syötiin kaupan epäonnistuneita kolmioleipiä, pissuttiin ja juotiin kahvia. Voi että, kun se junakahvi voi olla pahaaa....yök! Juna kulki alussa varsin hitaasti pysähtyen usein, mutta loppumatkan paremmilla osuuksilla oli nopeutta jälleen yli 300 km/h.

Frankfurttiin päästyämme alkoi taas majapaikan metsästys ja sehän löytyikin ihan aseman vierestä. Ei turhaa rasittumista :D. Majapaikalla ehdittiin siistiytymään ja käymään netissä, kun Minnan Itävallanaikainen ystävä Tarek tuli meitä hotellilta noutamaan. Yhdessä lähdettiin metroon ja ruokaa etsimään. Tarek esitteli meille paikallisen kuuluisan pikaruokaherkun eli paistettuja makkaranpaloja ja päälle paljon ketsuppia, currya ja chilikastiketta. Lisänä ransuja ja joululimpputyylistä leipää. Ihan oli kyllä hyvää. Ranskalaiset oli tosi rapeita. Alkupalojen jälkeen lähdettiin etsimään oikeaa ruokaa.

Tarek vei meidän mukavaan ravintolaan, johon saapui myös hänen kaksi ystäväänsä. Toinen ystävä oli Puolasta ja toinen Italiasta. Tarek itse on äidin puolelta egyptiläinen. Yhdessä siinä rupattelimme (ja haukuimme ruotsalaisia) ja nautimme ruokaa iltaan saakka. Paikallinen annoskoko oli halpa ja iso. Syötiin niitä siinä sitten vähän ristiinkin. Henna mm. söi Minnan salaatin juustot ja kolme alkusalaattia. Pojat keskitty pihviosuuteen. Niin ja oli muuten hienot lavuaarit paikassa. Umpikiveen koverrettu monttu. Illan päätteeksi mentiin vielä ruokakaupan kautta aamupalaa hommamaan ja sitten hotellille nukkumaan.

Niin joo, eilisestä vielä sen verran, kun olimme palaamassa illalla nettikahvilasta, niin vastaan käveli Samin sotakaveri kavereineen. Hassua. Taas on maailma todettu pieneksi.

Eilen illalla sattui vielä toinen kohtaaminen tulppaanimaan virkavallan kanssa. Olimme rauhallisesti kävelemässä kohti paikkaa, jossa olisi tarkoitus nauttia hieman kahvia. Minnan vieressä käveleskeli jonkin matkaa mies, joka vaikutti aivan normaalilta Amsterdamilaiselta hyypiöltä. Siinä kävellessämme, ohi ajava moottoripyöräpoliisi huomasi miehen ja ajoi välittömästi hänen päälleen jalkakäytävälle. Poliisin törmätessä häneen, mies horjahti siltatolppaa vasten ja edelleen pyöränsä selässä oleva poliisin retales kiilasi hänen tiukasti pyrän ja sillan väliin. Ehkä noin minuutin sisällä paikalle syöksähti pari poliisiautoa eri suunnista ja rosmo pistettiin rautoihin teurastamoreissua varten. Kaikkea sitä sattuukin näkemään.

-Henna

Jatimme taaksemme foffelit

Lauantaina aamu valkeni tällä kertaa Brysselissä. Kamat kasaan ja aamupalan kautta tepastelemaan kohti asemaa, jonne jätimme rinkat säilytyslokeroihin siksi aikaa, kun vielä kiertelemme kaupungilla. Myös Brysselin molemmat nähtävyydet tuli nähtyä, vanha ja iso hotelli sekä pieni pissivä poika Manneken Pis. Pieni se todellakin oli ja olipa saanut sadevaatteet päällensä :) Olipa siellä myös Tinttiä tungettu vähän sinne tänne.

Kaupunkikierroksen päätteeksi kävimme syömässä leipäset Subwayssä ja lompsimme kohti asemaa. Suuntasimme junalla kohti Amsterdamia noin kolme tuntia suunniteltua aiemmin. Se kertokoon kaiken siitä mitä Brysselissä on nähtävää. Ainakin Brysseliläisille on kilahtanu EU vouhutus päähän. Joka ikinen talo on varustettu EU:n lipulla ja uudet paikat/rakennukset nimetty sen mukaisesti. Jos suomalaiset maanviljelijät vietäisiin kyseiseen paikkaan viikoks niin siitä ei olis mitään jäljellä, autiomaata koko roska, ehkä se olisikin hyvä asia. Sille paikalle voisi perustaa jotain hyödyllistä :)

Suuntasimme siis Amsterdamiin, josta löysimme majoituspaikaksemme pienen laivan, Vita Novan. Siellä se kellui satamassa ja odotti meitä avosylin. Mukava henkilökunta (1 hlö), hienot paikat ja tilavat (n. 4m²) kahden hengen hytit tekivät kokemuksesta miellyttävän. Täällä vietämme seuraavat kolme yötä :) Illalla kävimme kaupassa ja tutustuimme kaupunkiin. Kävelimme sattumalta ns. punaistenlyhtyjen alueen läpi ja tässä kerron vain sen, että olipahan hurjaa seutua. Hollantilaisilta lähteny pikkusen touhu lapasesta. Lopulta päätimme suunnata kohti Hard Rock Cafe Amsterdamia, jonne olikin matkaa aivan riittämin. Pienen odottelun päätteeksi saimme pöydän ja pääsimme jälleen syömään itsemme täyteen. Syömisen aikana alkoi satamaan vettä aivan reilusti ja matka takaisin laivalle olikin harvinaisen kostea. Jopa Samin paita peseytyi puhtaaksi, vaikka se olikin hetkeä aiemmin saanut päälleen reilun annoksen kahvia :D

Takaisin laivalle päästyämme tutustuimme laivan yhteiskäytössä olleisiin suihkuihin ja katosimme suurten hyttiemme uumeniin. Olipa mukava päästä nukkumaan...

Ei oo pojan pissaamisessa vikaa ja komeet on kuteet

Täällä asuu monta Tinttia

Outoa katutaidetta Amsterdamissa

Brysseliin mä kaipaan niin

Perjantaina oli taas luvassa uusi maa ja uudet kuteet..ei kun kujeet. Aamulla seittemän jälkeen päästiin ylös luksushostellimme sängyistä ja aamupalaakin oli luvassa talon piikkiin. Oli ihan oikeaa kahviakin :D. Aamupalat kun saatiin naamaan, niin pakkailtiin loput kamoista ja alettiin suunnitella lähtoä rautatieaseman suuntaan. Aseman kupeeseen mentiin bussilla, kun se oli halpaa ja vähän vettäkin satoin. 12.24 juna oli merkitty lähteäväksi, joten meillä olikin sitten kivasti aikaa jälleen tuhlata ylimääräisiä rahoja ja syödä. Minnan kanssa käytiin etsimässä sateenvarjoa Hooetämmältä ja mukaan lähti varjon lisäksi paidat..ups. Naureskelinkin tänään, että paita/maa. Mäkkärissä vietettiin sitten aamupäivää korttia pelaten ja syöden, Hyvää oli ruoka ja seura.

Mäkkärivierailun jälkeen lähdettiin lampsimaan kohti ruokakauppaa ja asemaa. Saatiin vähän junamatkalle naposteltavaa. Itse junasta saatiin vapaasti valita paikat ja oikein hyvät paikat saatiinkiin. Alkumatkasta yritettiin porukalla niellä 30cm karkkinauhoja siten, että toinen pää on kurkussa ja toinen kädessä. Harjoistusta jos joskus joutuu nielemään kameranpiuhaa tähystyksessä. Tosi kehittävää touhua. Sami on ihan guru. Tänään meidän juna ei ollutkaan mikään maailman nopein ja noin 200km matka Brysseliin kesti kolme tuntia. Matkalla pelailtiin kortti ja välillä torkuttiin, Pojatkin osas tällä kertaa pelata melko rehtiä peliä, kun edellisenä iltana meinas ihan karata huijausmopo lapasesta.

Brysseliin päästyä alettiin taas etsiä tietä kohti hostellia. Oikein hauskasti me hostelliin löydettiinkin tovin harhailun jälkeen. Vastassa oli pieni setä ja pieni monsieur terrieri. Setä tunnisti aksentista heti, että ollaan Suomesta. Hostellissa päästiin kaikki kivasti samaan huoneeseen joka oli ihan ylimmässä kerroksessa omalla suihkulla ja vessalla varustettuna. Molempiin suuntiin oli ikkuna joista sattoi ihalla maisemia tai alla olevaa pikeä. Joku edellinen asukas olikin raahannut irtoliikennemerkkejä katon seunalle..hmm..outoa. Hetken huoneessa pötköttelyn jälkeen päätettiinkin lähteä taas katselemaan paikkoja. Käytiin katsomassa jotain isoa isoa museorakennusta ja puistoa. Sitten mentiin metrolla kaupunkiin syömään. Taas vesisade pääsi yllättämään, mutta onneksi Quick pikaruokala tarjos sopivasti suojaa. Ruokailun jälkeen mentiin vielä viereiseen vohvelibaariin vohveleille. Otettiin kaikki alla olevan kuvan mukaiset (tai Sami on jo syönyt puolet) Brysseliläiset vohvelit mansikoilla ja kermavaahdolla. Oli maailman kalleimmat vohvelit, mutta vähänkö oli hyvää..Nam! Vohveloinnin jälkeen käytiin katsomassa aseman säilytyslokerot huomista varten ja vielä matkan varrelle sattui yksi goottilainen katedraali jossa näyttäisi olevan hyysi katolla. Loppuilta peseydyttiin asunnolla ja pelailtiin korttia.

Yksi outo asia mikä huomattiin kun Brysseliin saavuttiin oli se, että perjantaina kaikki kaupat, vaatekaupat yms. menee kiinni jo 15.30-16 välillä. Tosi hassua!!

Vielä tätä kautta oikein hyvää syntymäpäinää Arttu 5 veelle ja rapsutuksia Vulusupalle. Pitää ostaa lahja ja tuliaisia sitten Frankfurtista. Koirat voi edelleen oikein hyvin Jämsässä.

Junailuunkin vasyy

Kiva talo Brysselissa

Samin vohvelin perat..nam!

Hyysi Kirkon katolla

Junailua

Yöunet sujuivat erittäin hyvin, huomattavasti edellistä paremmissa sängyissä. Maanantaiaamu alkoi rauhoittavasti ikkunamme alla sijaitsevan vankilan iloisiin ääniin. Näkymä molemmista ikkunoistamme olikin varsin mukava, suoraan vankilan pihalle, jossa latinopojat virui kaltereiden takana :)

Herättyämme valuimme vähitellen hotellin mainiolle aamiaiselle, jossa saimme reissun ensimmäiset kupilliset oikeata kahvia!!! Aamupalan jälkeen keräsimme kamppeemme ja lähdimme kohti Milanon keskusrautatieasemaa. Edellisenä iltana oli pitkän mietinnän päätteeksi päätetty kokeilla asemalle siirtymistä taksin avulla. Taksin saimme helposti ja kuski lähti kaahaamaan puikkelehtien hullujen italialaisten autoilijoiden seassa. Hurjaa kyytiä fiiatilla. Taksimatka oli suomalaisiin hintoihin verrattuna melko halpa, vain 9 euroa joidenkin kilometrien ajosta, josta lähtömaksun osuus oli vain kolme.

Asemalla nousimme maailman kylmimpään EC-junaan ja suuntasimme alppien välissä puikkelehtien kohti Sveitsiä. Samassa osastossa kanssamme oli eräs professori, joka yritti kovasti oikolukea oppipoikansa julkaisua, kuunnellen samalla meidän neljän pitämää meteliä. Kovasti jaksoi Richardo proffa lueskella :)

Useiden pysähdyksien ja komeiden maisemien jälkeen saavuimme Lausanneen, jossa ensimmäinen tehtävä oli etsiä käsiin jotain syötäväksi kelpaavaa. Sitä löytyi sattumalta aivan upeasta paikasta nimeltänsä McDonalds! Syötyämme toteutettiin pieni ja hyvin nopea kiertokävely, tuossa olympiakomitean pyhässä päämajassa eli Lausannessa. Pian parin tunnin vierailu oli ohi ja matka jatkui TGV-junalla kohti Pariisia.

Alkumatkan hitaiden osuuksien jälkeen juna saikin tasaiseksi vauhdikseen 260km/h ja saavuimme illan koittaessa Pariisiin, jossa vastassa oli Minnan vanha kämppis Annet. Ruoan etsiskelyn ja parin metroreissun jälkeen pääsimme Anneten kämpälle valmistautumaan nukkumiseen ja uuteen päivään uudessa kaupungissa. Sami tahtoo jo kotiin... :D

Kääpiö rinkkojen takana

Lausannen mäkkärin laatuhamppari

Lausanne asema

Kertaalleen vielä

Niin..saatiin siis junapaikat, mutta sattuipa sellainen juttunen, että se matka ei olisi sopinukkaan sen InterRail passin voimassaoloajan sisälle. No nyt on sitten taas uusi juna..tää pitäisi olla lopullinen. Milanossa ollaan siis kolme yötä eli pitää kesken Milanon vaihtaa majoitusta. Se ei haittaa, koska junamatkalla on tod.näk. vaihto Sveitsin Lausanne joka on kuvien perusteella todella hienoa ja alpit vieressä. Ehditään vähän ihastella kaupunkia ja saadaan seitsemäs maa matkareittiin

Ongelma ratkaistu

Kielinainen Minna hoiteli taas bisneksiä ja eilisten nettituskailujen jälkeen meillä on nyt la 9.6. 8.30 junaan paikat välille Milano Pariisi. Ollaan siis vaan puoli vuorokautta Milanossa, mutta haittaneekos tuo, kun Milanossa ei oikeastaan oo nähtävää kuin tuo Duomo (tuttavallisemmin Tuomo). Sinne heti perjanaina siis.

Vi har problem med tågett

Kaikkia junan paikkalippuja ei sitten ihan saatukkaan. Milanosta Pariisiin suoraan menevien junien reilaajille varatut junapaikat on jo täynnä sen meidän matkapäivän osalta. Tarkoitus on nyt yrittää päästä johonkin suht. järkevään junaan esim. edellisenä yönä. Huoh.

Muuten kyllä jo alkaisi olla matka kaikin puolin redee.