keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Viikonloppumatkalla Gdanskissa

Lokakuussa oltiin viikonloppulomalla Puolassa. Kesälomalle ei oikein mahtunut mitään reissua, niin päätettiin sitten lähteä syksyllä matkaan joku viikonloppu. Hintoja ja lentoaikoja kun vertailtiin, niin sopivimmaksi kohteeksi sitten valikoitui Gdansk.

Perjantaina startattiin kohti Jämsää, jonne koirat jäi hoitoon ja siitä sitten itse jatkettiin Turkuun josta lennon oli määrä lähteä. Päivällä käytiin myös Ikeassa sekä ajelemassa Ruissalossa. On siellä kyllä hienot maisemat ja hienoja kartanoita.

Lento Gdanskiin lähti 18.45 ja turvallisesti päästiin matkaan unkarilaisen Wizzairin siivillä vaikka vanha "terminaalivarasto" oli vähintääkin epäilyttänä näköinen. Perillä Gdanskissa oltiinkin jo sitten 19.10 paikallista aikaa eli lento kesti vai 1h 25min. Ei siinä kauaa kyllä nokka tuhissut, kun lennettiin meren yli. Gdanskin kentällä ei ehditty 19.20 bussiin, niin päätettiin kokeilla taksia. Oltin jo etukäteen tutkittu että mm. City Plus taksit on turvallisia käyttää ja päästiin myös samalla ihan hotellin ovelle. Taksimatkaa tuli noin 18km ja hintaa 69zlotya mikä on noin 16e eli ei päätä huimaa. Saman hinnan pystyy kuluttamaan Suomessa, kun menee taksilla Kuokkalasta kaupunkiin noin 3km.

Gdansk niminen hotellimme sijaitsi aivan kanavan rannassa ja se oli kyllä erittäin hyvä. Hotelli koostui sekä vanhasta että uudesta osasta jotka oli yhdistetty sellaisella tunnelilla. Me majoituttiin siellä uudessa osassa. Huone oli tosi kaunis ja siisti. Vessassa oli hauskat kaakelit. Ne oli tavallaan nahkan näkösitä ja sitten niissä oli vielä sellaiset "ompeleet". Itse huoneessa oli myös pistorasioidet reunukset ympyröity nahkalla. Niiin!

Hetkisen huoneessa lepäilyn jälkeen päätettiin  heti lähteä ensimmäiselle kaupunkikierrokselle ja etsimään ruokaa. Hortoiltiin aluksi sinne kävelykadulle ja sieltä sellaisia pikkukatujapitkin jälleen rantaan. Sitten löydettiin sopiva ravintola, missä päätettiin syödä. Ruokailutila oli päasiassa ulkona, mutta penkeillä oli valmiina odottamassa mukavat huovat joihin sai kääriytyä pakoon pahinta vilua.

Ruokalistaa tutkiessa huomattiin, että kaikkiin ruokalajeihin sisältyi pepsi tai olut. Tilattiin sellaiset possunpihviannokset missä oli lisäksi ranskalaisia ja jännittävää salaattia. Sitten lopuksi tilattiin vielä jälkiruokaletut. Minä otin sellaisen banaanivaikutteisen letun ja isäntä otti sellaisen missä oli jotain outoa vihreää avaruushedelmähilloa. Oli se kyllä ihan hyvää, mutta hillon väri oli kyllä jännittävä. Lisäksi letuilla oli mm. kermavaahtoa ja jotain suklaakastiketta. Oli se niin valtava lettu, etten ihan kaikkea jaksanut edes. Niin ja jälkiruoankin mukana tuli pepsi tai olut. Tuokailun hinnaksi tuli molemmilta yhteensä joku noin 14euroa.

Ruokailun jälkeen lähdettiin jo vähitellen hiihtelemään nukkumaan, kun alkoi kaupungillakin paikat hiljentyä.

Luantaina saatiin aloittaa aamu mukavasti hotellin aamiaisella jonka jälkeen oltiin valmiita kaupunkikatselmukselle. Aluksi mentiin kävelykadulle ja siitä edettiin katselemaan putiikkeja. Aika vähän Gdanskin keskustassa ollut varsinaisia shoppailukauppoja. Löysin kuitenkin yhdet 5e tennarit ja tuliaiskarkkejakin tarttui mukaan. Pari geokätköäkin löydettiin ja toinen oli kivasti matkamuistopuodin sisällä. Vähän hävetti mennä sitä etsimään vaikka myyjä kätköstä tiesikin. Löytyi kuitenkin.

Kierroksen päätteeksi käytiin tarkistamassa Bazylika Mariacka eli Mariankirkko joka on maailman suurin tiilestä muurattu katedraali. On pojat saanu vähän pinota tiiliä. Kirkon torniin kapuaminen oli melko pelottavaa. Kapea umpinainen kierrekäytävä tuntu jatkuvan ihan ikuisesti. Eikä siinä vielä kaikki. Kun päästiin välikatolle, niin siitä jatkui avorappuset itse torniin..yhtään ei huimannu..eipä! Näkymä tornista oli kyllä laaja jokasuuntaan. Näki hotellille asti.

Syömässä käytiin La Pampa pihviravintolassa, jonka arveltiin olevan yksi Gdanskn parhaista. Tilattiin vartaat jossa oli nautaa, paprikaa ja punasipulia. Lisukkeeksi tietenkin ranskalaisia. Jälkiruoaksi tilattiin hedelmäsalaattia ja jäätelöä. Kaikki ruoka oli kyllä todella hyvää ja erityisesti liha vei kielen mennenssään. Hintaa aterialle tuli juomineen suunnilleen 15e/hlö. Suomessa tuosta olisi pitänyt maksaa ehkä 40e/hlö. Isäntä kylä antoi seilusti hyvää palautetta ja tippiä tarjoilijalle. Jäi hyvä mieli varmasti kaikille!

Päivän tohinoiden jälkeen oli hyvä lähtä hotellille päivälevolle. Tovin torkkumisen jälkeen lähdettiin vielä katsastamaan joenrantaa ja kaupunkia. Yhtä kätköäkin etsiskeltiin, mutta jouduttiin luovuttamaan tarkempi etsiminen erään jästipariskunnan takia. kaupungilla mentiin yhteen erittäin pinkkiin kahvilaan, kun allekirjoitanutta hivenen himotti paikallinen Szarlotka eli paikallinen omenakakku. Suurena omenapiiraiden ym. ystävänä sitä oli pakko saada. Hyvää se oli ja Baileys-kahvikin maistui kylmänä iltana.

Kahviloitsemisen jälkeen jälleen hortoiltiin ja valokuvattiin maisemia sekä tietenkin jokirantaa valoineen. Joku toinen turistikuvaaja onneksi kertoi meidän isännälle ihanteelliset "kamera-arvot" niin ei mennyt säätämisessä ihan niin kauna ;). Käytiin myös tsekkaamassa Gdanskin ns. valokuvauksellisin katu, mutta eipä se pimeässä kovin ihmeellinen ollu. Ennen hotellille palaamista käytiin vielä syömässä sellaisessa strobobilemestassa jotain kummallista possua johon oli ujutettu pekonia. Saatiin syödä kielluvan rantaravintolan puolella, joka oli sisustettu kaikkien isoäiten vanhoilla huonekaluilla. Ihan viihtyisä ja rauhallinen mesta oli, kun bileetkään ei ollu vielä alkanut.

Hotellille päästyä taas uni tuli helposti ja aamu alkoi tuttuun tapaan aamupalalla. Isännän kahvista löytyi kärpänen ja allekirjoittanutta hivenen etoi kahvin juominen sen jälkeen. Mietin lähinnä kärpäsen kahviin joutumista. Oliko se mennyt kahvitonkkaan vai maitotonkkaan.

Aamupalan jälkeen vähän kasailtiin kamppeita ja luvutettiin huone. Todettiin, että juna-asemalta saattaisi saada parhaiten turvallisen taksin ja aamupäivän tarkotuksena olikin käpäillä maisemia katsellen kohti asemaa josta voitaisiin sitten jälleen taksimatkata lentokentälle.

Matkalla asemalle saatiin edetä ns. hitaasti, kun lähdettiin hyvissä ajoin, ettei ainakaan kiire tule. Asema löydettiin oikein hyvin ja kun saatiin rinkat säilytyslokeroon, niin päätettiin vielä lähteä kiipeämään läheiselle kukkulalle katsomaan paikallista kontua. Huomattiin lauantaina kirkontornista mäen päällä olevat ruohokattoiset rakennukset ja ne minun mieleeni toivat vahvasti hobbittien konnun. Oikeasti nämä rakennukset oli -luvulta peräisin olevia puolistusbunkkereita. Tosin hivenen entisöityjä sellaisia.

Riittävän mäellähaahuilun ja kuvailun jälkeen oli vuorossa ns. pakollianen mäkkärissä vierailu jonka jälkeen oli hyvä sitten matkata sinne lentokentällä lentoa odottelemaan. Taksikuski luuli meitä saksalaisiksi :)

Lento meni kotiin oikein hyvin ja Turussa oltiin noin 18.45. Koiratkin saatiin haettua saman päivän puolella. Oikein oli mukava reissu vaikka Stutthofin keskitysleirillä vierailu jäikin tuonnemmaksi. Kaikki ei mahdu millään yhteen viikonloppuun.

Hintaa viikonlopulle tuli karkeasti hotelliöistä yhteensä 189e (hintaan kuului aamupalat) sekä lennoista laukkuineen 294euroa. (laukut oli teki lisähintaa 54euroa)

Näihin tunnelmiin

-Henna

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tiistai 14.6. - Keskiviikko 15.6. Viimeinen kokonainen päivä + kotimatka

Viimeinen päivä Cesenaticossa käynnistyi aamupalan ja Mirabilandiaan lähdön merkeissä. Kyseisessä huvipuistossa oli kyllä hienot puitteet, mutta laitteellisesti se oli kyllä paljon laimeampi kuin kotimaan vastaavat. Minäkin uskaltauduin oikein maisemajunan kyytiin. Muuten lähinnä yörin ja herkuttelin alueella.

Huvipuistoilun jälkeen olikiva luvassa hotellilla viihtymistä, kylpemistä ja pakkaamista. Niin ja tietenkin käytiin myös vimeisellä aterialla. Yöllä yhden maissa Jesse tuli hakemaan meitä hotellilta EuroCampille josta sitten hypättiin varsinaiseen kotimatkabussiin. Bussimatka meni melko hyvin torkkuessa. Lievää pahaa oloa tosin aiheutti pakokaasu jonka bussi tupsautti sisään erään vessatauon päätteeksi. Yäk! 

Aivan liian aikaisin keskiviikko aamuna oltiin Milan Bergamolla syömässä aamupalaa eväspusseista. Turvatarkastukset ja laukkujen punnitukset meni suht nopsaa ja itse lento meni lukiessa sekä torkkuessa. Suomessa mentiinkinensimmäisenä Pirkkalan ABC:lle syömään oikeaa suomalaista ruokaa :D. Loppumatka meni ihan vaan pönöttäessä ja nukkuessa. Kotiovelle pääsin ihan Passat-kuljetuksella. 


Reissu oli hieno, mutta oli kyllä kiva tulla kotiinki!


Huvipuistomaisemia

Gigolo-Poliisi




Viimeinen kuva parvekkeelta


Maanantai 13.6. - Suuri pyöräilypäivä

Maanantaina oli luvassa mahdollisuus lähteä San Marinoon tai sitten tehdä mitä huvitta. Me päätettiin lähteä Tiinan ja Timon kanssa metsästämään geokätköä jonka piti olla ns. suht. lähellä. Loppujen lopuksi veivattiin kilometritolkulla kohti Riminiä ja koska piti ylittää myös yksi kanava, niin sekin pidenti matkaa aika reilusti. San Mauro Marella piti siis kätkö olla, mutta eipä ollut kätkö paikalla missä sen kuvan mukaan piti olla. Pöh!

Huomattiin, että oltiin pyöräilty Romagnan ostoskeskukselle asti ja päätimme mennä sitten vielä sinne pyörimään vaikka aiemmin siellä jo oltiinkin käyty. Ostoskeskukselle piti mennä vähän kikkaillen polkuja pitkin ja matkalla kohdattiin myös kesy piisami. Se oli valloittava otus :D. Timon kanssa haluttiin jo syömään ja Tiina meni sillä aikaa ostoksille.

Paluumatka oli sekava Timon jännittävistä reittivalinoista johtuen, mutta päästiin kyllä onnellisesti takaisin huudeille. Cesenaticossa käytiin vielä jäätelöllä. Siinähän se päivä sitten olikin jo hujahtanut ja saatiin alkaa odottelemaan ruokailua..yllättäen.

Piisami

Isoja kukkia isossa puussa

Kotikatu hotellin etuovelle
 
Kotikatu

Hotellin pääovi

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Sunnuntai 12.6. - Venetsiaan pyhäpäivän ratoksi

Aamulla pärähti herätyskello klo 05.00 ja suihkun kautta alkoi orientoituminen Venetsian retkeen. Respasta otettiin eväspussit matkaan ja klo 06.30 starttasi bussi Eurocampin pihasta kohti tätä hassua kaupunkia. Kymmenen maissa oltiin pienellä Dolon asemalla odottelemassa junaa Venetsiaan. Kannattaa tarkkaak kattoa mihin sitä takalistonsa laskee.

Perillä aukiolla saatiin kolme tuntia aikaa pyöriä omatoimisesti. Aluksi jonotettiin San Marcon kirkkoon, mutta kun ovelta käännytettiin reppujen takia pois, niin en jaksanut lähteä reppusäilytystä etsimään vaan päätin katsella muita juttuja. Kierros tietenkin piti aloittaa jäätelöllä ja heti seuraavana oli vuorossa Hard Rock Cafen löytäminen Ismon tuliaispaidan toivossa. Aukiolta lähdin summissa sivukujalle ja heti sattumalta sen löysinkin. Onnellinen paidanostaja saattoi jatkaa kierrosta. Aika menikin lähinnä aukion läheisiä pikkukujia kierrellessä ja kuvatessa. Löydin myös naamarimagneetin ja postikortit.

Iltapäivällä kokoonnuttiin taas aukion laidalla ja lähdettiin porukalla rantaan josta mentiin vesitakseilla takaisin junaasemalle. Matkalla saatiin kävellä myös kuuluisan huokausten sillan ohitse.

Kotimatka takaisin Cesenaticoon menikin lähinnä torkkuessa. Hotellilla sain taas outoja ruokakokemuksia. Ilmakuivattu kinkku oli ehkä jonkin kainalossa haudutettua (haisevaa ja nihkeää). Söin siis annoksesta vain menonit. Illan ratoksi käytiin vielä Timjamin kanssa kahvilla.







Pinkit lyhdyt :)



perjantai 24. kesäkuuta 2011

Lauantai 11.6. - San Marinoon

Lauantaiaamulle ei oltu vielä keksitty mitään tekemistä, niin päätettiin lähteä veivaamaan hautausmaalle kerrankin aukioloaikaan. Samalla ajaeltiin käydä Eurospin marketilla.  Hautausmaalla käytiin katsomassa mm. pyöräilijä Marco Pantanin (nevö höört) hautaa. Hautausmaa oli kyllä vähän prameampi kuin Lintuharju. Kaupasta löytyi mukavasti kaikkiea välipalasyötävää ja niin halpoja laastareita.

Päivällä olikin sitten vuorossa Jonen ja Antin opastuksella retki San Marinoon. Lupasin tytöille, että heti kun päästään rajan yli, niin alkaa satamaan, niin eiköhän sade alkanut oikeastikkin heti kun päästiin sinne. Ostettiin sateenvarjot ja sitten sade kuitenkin äityi ihan myrskyksi asti, joten emme menneet portteja pidemmälle ollenkaan. Sain kuitenkin itselleni paikallisen kiven ja uudena maan vierailulistalle, niin saattoi lähteä levollisin mielin ostoksille. San Marinosta taisi tulla maa nro 17.

Romagna nimisellä ostoskeskuksella saatiin kolme tuntia aikaa pyöriä itsekseen. Tietenkin kierros piti aloittaa jäätelöllä. Loppujen lopuksi saaliiksi jäi haaremihousut jollaisista olen jo tovin haaveillut sekä tunika.  Ei siis ihan turha reissu. 

Illalla pyöräiltiin hotellille syömään ja menin jo suht. aikaisin nukkumaan sunnuntain retkipäivän takia.

Vähän prameampaa

Pantanin sukuhauta



Löysin Timon

Todiste käynnistä San Marinossa

Perjantai 10.6. - Kaikkea mahdollista tekemistä pitsailusta pyöräilyyn

Aamulla syötiin jälleen hotellilla aamupala ja sitten lähdettiin veivaamaan kohti Eurocamppia. Nuoriso pelaili lakanalentistä ja minä lähinnä kuvailin, katselin ja lopuksi kävin rannalla vähän simpukoita saalistamassa. ainut huono puoli rannalla oli se inha turskan haju. Urgh. 

Päivällä lekoteltiin hotellin allasosastolla ja tilasin jälleen Caffe latte macchiaton :). Tänään syötiin jo klo 12.30, koska illaksi mentiin kaupunkiin pitsalle. Päiväruoaksi söin salaattia, pastaa, possua ja hedelmiä vielä jälkkäriksi. Iltapäivällä lähdettiin Tiinan kanssa kaupunkiin ostoksille ja tietenkin jäätelölle. Löysin käsilaukun juuri sopivasti ennen kuin pitsalle meno katkaisi tämän shoppailukierroksen. Tilasin itselleni tomaattia ja mozzarellaa sisältävän pitsan ja jälkkäriksi cappuccinon. Pitsalla ollessa juhlittiin myös erään nuoren synttäreitä. Lahjaksi ostettiin esiliina jossa oli Mussolinin kuva. 

Ruokailun jälkeen luvassa oli vielä holtitonta pyöräilyä pitkin kujia ja illan päätteeksi päätettiin mennä vielä Cervia nimiseen kylään. Sinne oli Timon mukaan kolme kilsaa, mutta todellisuudessa sinne olikin viisi. Mun häntäluu niin itki koko matkan. Perilla oli markkinat ja ostin sieltä kesämekon sekä tietenkin jäätelöä. Takaisin kotiin tultiin enemmän kuin vauhdilla.

Lentishetki


Alkupalasalaatti

Cappucchino


Lamppu Cerviassa

Torstai 9.6. - Tutustumista Cesenaticoon

Ensimmäinen yö hotellilla meni oikein mukavasti. Ilmastointi takasi vilpoisat yöunet. Aamupala hotellilla oli leipäisä. Tilasin kannullisen lattea saaden TAAS lämmintä maitoa vaahdolla. Argh. Unohdan aina tmän kulttuurillisen eron latten sihteen. Tiina sitten haki kaveriksi kannullisen kahvia. Ruokailuissa on huvittavaa, kun lautasliinaa käytetään samaa koko viikko ja välillä se vaan laitetaan nimelliseen kirjekuoreen :)

 Aamupalan jälkeen lähdettiin jälleen pyörillä Eurocampille katselemaan nuorison rantalentitouhuja. Minä, Tiina ja pari tyttöä lähdettiin siitä sitten kävellen kaupungille, mikä tosin oli virhe siinä kuumuudessa- Pyörä olisi ollut paras vaihtoehto, koska matkaa tuli reilut kuusi kilsaa vanhan kaupunin kierros  mukaan lukien. Saatiin ainakin ihmetellä vähän paikallista keskustaa ja kauppoja vaikka kirkkoihin yms. ei siestan takia päästykkään.

Tulomakalla mentiin kanaalin yli pienellä lossilla ja sitten loppumatka käveltiin rantaa pitkin. Minä yllättäen bongasin taas suuret simpukka-apajat ja keräilin niitä kenkään matkalla :). Hotellimatkalla haettiin Tiinan kanssa evästä ja taidettiin vähän eksyäkkin. Iltapäivä meni huoneessa ja altaalla levätessä. Onnistuin myös tilaamaan oikean latten (Cafe latte macchiato). Oli se mukava kun sai hotellin kortilla suoraan tilata ja maksaa sitten ennen kotiinlähtöä. Päivän kahvi tosin menikin meikän matkarahoista, niin ei tarvinnut itse kustantaa.

Illalla ajeltiin vielä Timon kanssa kaupunkiin, että sain mahdollisuuden sotkea itseni jäätelöön. Parasta jäätelöä ehkä ikinä on jugurttipassion..mmmmm. Hotellille päästyä otin vielä pitkän kylvyn ammeessa.

Eurocamp

Kohti kaupunkia

Keskusta


Kirkon ovelta



Hotellin allasosasto

Keskiviikko 8.6. - Jyväskylä-Cesenatico

Vihdoin ja viimein pääsin päivittämään matkan kuulumiset. Kesti tovin, kun itse lomaohteessa ei pässyt koneelle ollenkaan. Onneks paperia kuitenkin oli tarjolla, että pystyi käsin tehdä muistiinpanoja

Kesviviikkoaamuna täytyi herätä kuolettavan aikaisin eli jo viideltä, kun seitsemältä bussi starttasi Vihtavuoren yläkoulun bussipysäkiltä. Ismo onneksi toimi ystävällisest kuskina sinne asti, niin ei tarvinnut autoa ihan heitteille jättää. Kaikki saapuivat ajoissa paikalle ja ensimmäinen etappi oli Pirkkalan ABC jossa saatiin aamupalaa ennen lentoa. 

Ryanairin terminaalilla lähtöselvitykset meni suhteellisen nopsaa ja lento lähti 11.45. Perillä Milan Bergamon kentällä oltiin 13.45 paikallista aikaa. Tarkoittaa sitä että lento kesti kolme tuntia. Lento meni kaikin puolin oikein hyvin (nukkuessa). Kaikkien matkalaukut tulivat myös onnellisesti perille ja päästiin matkaan oikein luksusbussilla jossa oli nahkapenkit ym. Bussimatka sitten kestikin viitisen. Oli siinä istumista, mutta tälläkin kertaa torkkuminen vähän "lyhenti" matkaa. 

Matkan varrela käytiin myös tilaamassa paikallisia herkkuja "nakkibaarista". Tomaattia ja mozzarella sisältävä leipä oli nam! Italiassa on outi tilauskulttuuri. Aluksi pitää valita haluamansa tuote tiskistä. Sitten pitää mennä kassalle maksamaan se ja sitten kuitin kanssa mennään noutamaan tämä tuote. Ihan tosi epäkäytännöllistä :D

Perillä Cesenaticossa mentiin aluksi Eurocampille johon lapset jäivät yöpymään. Heistä siellä huolehti Antti ja Jesse. Myös Suomesta matkalle mukaan tullut Jouni jäi Eurocampille nuorisoa paimentamaan. Minut, Tiina ja Timo kuskattiin pikkubussilla pienelle Hotelli Capricciolle. Kolmannen kerroksen huone oli kyllä ihan luksus. Oma amme, parveke, iso sänky, jääkaappi, ilmastointi ja paljon paljon pyyhkeitä. Nopean suihkun jälkeen oli kyllä mukava mennä alakertaa syömän. Alkuruoaksi oli salaatia ja sitten vielä pastaa tomaattikastikkeessa. Pääruoaksi piharulla ja kotoisasti muusia. Jälkiruoaksi oli jännittävää kakkua.

Illalla vielä käytiin pyöräilemässä Eurocampilla sekä kaupungissa jäätelöllä. Timo of The Night järkkäsi mulle sellaisen ihastuttavan pyörän jossa on tavarakori edessä. 

Milan Bergamon lentokenttä

Ensisilmäys huoneeseen

maanantai 23. toukokuuta 2011

Lento Italiaan lähestyy

Pari viikkoa ja alkaa olla H-hetki hyvin lähellä. Matkalaukku on haettu Soinista ja pakkauslistakin on jo tehty ankarasti.

Ikuinen pulma taas, että mitä kaikkea ottaa mukaan :D. Aina varmaan tulee liikaa tavaraa vaikka miten pakkais. Kiva kuitenkin kattela vähän kesävaatteita esille. 

Olin eläny koko ajan siinä luulossa, että mekin (ohjaajat) yövytään siellä urheiluopistolla, mutta mukava yllätys olikin että pääsen omaan huoneeseen hotelliin. Oma lapsivapaa suihku, oma lapsivapaa vessa ja oma lapsivapaa hiljaisuus. Ihanaa. Saa ainakin levättyä kunnolla ja välillä hegähtää kaikkien päivän rientojen pätteeksi.

Nyt vaan sitten matkaa odottamaan..

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Selvä Sopimus -matka Cesenaticoon

Olen elänyt jotenkin aivan pimennossa ja tajusin juuri, että työmatka SS-lasten kanssa Secenaticoon alkaa olla jo lähellä. Aika lailla tasan kaksi kukautta on lähtöön. 

Secenatico on Italiassa Välimeren puoleisella rannalla ja aika lähellä myös Venetsiaa. Pääsemme ehkä myös sinne käymään. Oijoi, kun taas matkakuumetta pukkaa. Eniten harmittaa kuitenkin se, kun Ismo ei pääse mukaan :(. Tästä "ilosta" saamme kiittää puolustusvoimia!

Tässä kuitenkin jokunen kuva kaupungista



 


keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Kotiin :D

Lauantaiaamuna sitä piti vaan kuuden jälkeen ruveta kampeamaan ihteään ylös ja alkaa orientoitumaan suuren koitokseen joka tarkoitti suunnilleen 2000km+laiva+Turku-JKL. Ennen Innsbruckista lähtöä käytiin kuitenkin katsomassa sitä jotain kumman kuuluisaa hyppyrimäkeä. Pitihän poikien siitä kuvia saada :D.

Ajomatka lähti käyntiin oikein reippaasti vaikkakaan ei heidän osalta jotka purkivät Itävallan suuntaan. Tie oli ihan jumissa kun kaikki halus laskettelemaan. Ei kyllä sen lauantaina aikana. Sää oli kirkas ja pilvetön, mutta heti kun päästiin tunnelista Saksan puolelle, niin siihen loppui ne kirkkaat alppimaisemat. Päästiin kunnon sumutuhnuun.

Saksassa meille koitti heti epäonnen aamupäivä. Kuten pojat sanoivat: "säädön määrä reissussa on vakio" tai jotain siihen suuntaan. Alkumatkasta kaikki oli mennyt niin hyvin, että sattumukset alkoivat sitten kotimatkalla siitä auton öljyvalosta joka päätti syttyä. Päästiin metsästämään sitä oikeanlaista longlife-öljyä jota auto halusi litran juoda ennen kuin oli tyytyväinen. Meidän onneksi se tyytyi näinkin vähiin toimenpiteisiin. Lisää säätöä oli sitten luvassa, kun jäsen R ihmetteli ajaessaan suurta hidasta liikennesumaa ja päättyi perisaksalaiseen tyyliin ajamaan nopeimpien kaistan kautta kaikkien hidastelijoiden ohi ja "RÄPS"! Oli sitten ainut hidas pätkö sillä baanalla kera peltipoliisin. Nyt vaan toivotaan että lasku ei tule koskaan perille asti. Sattumutkset sitten jatkuivat mäkkärin myötä. Saldona oli kaksi värin toimitettua pirtelöä, yksi väärä veloitus ja yksi menetetty hampaannurkka. Hineosti siis alkoi tämä päivä.

Saksasta kun päästiin Tanskan puolelle, niin alkoi epäonnikin väistyä. Silloista päästiin onnellisesti yli ja pojat pääsi Kööpenhaminaan vähän pientä merenneitoa taputtelemaan. Myös Ruotsin läpiajo sujui mutkitta vuoroissa ajellessa ja Tukholman satamassa oltiin todella ajoissa. Minä tosin nukuin aamuyöstä ja heräilin vasta vähän ennen laivaan nousua.

Laivasta löydettiin jälleen mukava lepohuone jossa torkuttiin hivenen ennen aamukahvia. Kaikki oli jotenkin vähän uupuneita..yllättävää sinäänsä :). Ennen buffettia käytiin aamusumpilla ja pelailtiin vähän korttia. Myös viimeiset ostokset hoideltiin sujuvasti.

Laivamatkan päätteeksi oli taas edessä iloisenhilpeää ajamista jo hivenen jäykillä pakaroilla. Onneksi I oli innokas ajamaan, meikäläisen hereilläpysymisprosentti oli kyllä jo aika nollassa. Vähän jouduttiin Tampereen kupeessa odotella, kun Risen juna lähti vasta puolen yön jälkeen ja ei viititty häntä mitenkään älyttömän pitkäksi aikaa yksin asemalle jättää. Itse oltiin onnellisesti jyväskylässä joskus yhden jälkeen. Minna oli heittänyt koirat meille jo iltapäivällä, niin ei tarvinnut niitäkään sitten mistään enää hakea.

Reissu ja kaikki n. 5600km meni loppujen lopuksi oikein loistavasti ja mitään todella ikävää ei onneksi sattunut. Kiitos koko seurueelle ja Hannalle sekä Hannan mukavalla vuokratädille Beatricelle kaikesta.

Edelleen hilpeänä

Liechtenstein-Innsbruck

Perjantaina taas alettiin jo aamusta valmistautumaan autossa istumiseen. Huone piti luovuttaa kymmeneen mennessä joten pojat sitten lähti jo "aamuyöstä" autoa hakemaan. Minä pakkailin sillä aikaa ja ehdin juuri ennen lähtöä vielä yhden hienon keittiövaa`an käydä ostamassa. Sitten käytiin hakemassa Tuomas ja sanomassa Hannalle heipat.

Ensiksi lähdettiin ajelemaan kohti Liechtensteinia. Perillä vähän katseltiin paikkoja ja etsittiin yksi geokätkö. Löytyi tosi hyvin. Kylän laidalla kohosi iso linna ja päätettii käydä juurella vähän lähemmin tutkailemassa sitäkin. Lähemmän tarkastelun seurauksenna R & T tosin totesi sen olevan yksityisessä käytössä. Aika kiva. Kyllä sitä kelpaa linnassa varmastikkin asua. Otettiin sitten vähän ryhmäkuvia, kun maisemat oli aika hienot ja lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Innsbruckia. Yksi geokätkö napattiin taas Itävallan puolella olevalta pikkuruiselta kirkolta.

Perille Innsbruckiin päästiin nopsaa ja siinä vaikeessa olikin kaikilla vähän nälkä. Ei haitanut kauheasti edes Burger Kingin purilaisten vaatimaton laatu :). Mässäilyn jälkeen vähän katsottiin sivusilmällä kaupunkia ja lähdettiin navigoimaan hostellille. Hostelli ja parkkipaikka löytyi kivuttomasti. Respan täti lupasi meille yksityishuoneen jos maksetaan lisähintaa 1e/hlö ja mehän maksettiin. Huone oli vaatimaton, mutta mukava ja lämmin. Suihkut oli käytävällä ihan vieressä ja vessa myös. Yksi elämäni ehkä parhaista kokemuksista oli se, kun astuin lavuaarittomassa vessassa johonkin märkään. Inhaa. Tosi vaikea kuvitella mitä se neste siellä lattialla oli! Sukat laitoin roskiin. Kotiutumisen jälkeen käytiin sitten vielä kävellen vähän tutustumassa kaupunkiij ja aika aikaisin hipsittiin nukkumaan seuraavan aamun aikaisesta herätyksestä johtuen.

Henna Liechtensteinissa

Kaunis metsä

Ostettiin lomaosake

St.Michaelin kirkko Itävallassa


Innsbruck

Tämä on se kuuluisa hyppytorni