Helatorstain toimintoja

Tänään olikin pyhäaamu, joten saatiin nukkua hivenen myöhempään. Puoli kahdeltatoista tavattiin Tarek hotellimme aulassa ja lähdettiin katselemaan paikallisia nähtävyyksiä. Aluksi matkattiin ratikalla Iimori nimiseen japanilaisten pitämään japanilaisvivahteiseen konditoriaan. Leivoksi oli kyllä joka lähtöön. Nam! Kolme Jousmäkeä päätyi ottamaan mansikkatartaletit joissa oli täytteenä ihastuttavaa vaniljakreemiä ja päällä mansikoita ja kiille. Voi voi voi! Minna sitten otti palan torttua jonka täytteessä oli vihreää teetä. Minna tykkäsi siitä, mutta minun mielestä se maistui ihan ahterilta :D.

Iimonrin tuotoksia mentiin nauttimaan jollekkin markkinapaikalle jossa oli outo huutava setä ja torvisoittokunta. Kahvitauon ja pakollisen torvisoittomusiikin kuuntelun jälkeen suunnattiin katselemaan kaikkea paikallista kuten isoa tuomiokirkkoa ja vanhaan kaupunkiin johtavaa vanhaa siltaa. Sillalla tepsuttelun jälkeen mentiin joen toiselle puolelle rantabaariin nauttimaan limukkaa ja odottelemaan Tarekin naikkosta. Nähtiin muuten villi olutbussi ja reissun ekna parsoni! On ne saksalaiset aika jänniä!

Maaren saavuttua lähdettiin katsomaan vanhasta kaupungista jäljellä olevia kadunpätkiä. Paljon oli ainakin lasinpaloja kadunkivien välissä. Tarkoitus oli myös mennä maistelemaan perisaksalaisia ruokia kuten pannukakkukeittoa,mutta onneksi paikka oli silloin vielä kiinni, koska ainakin minun epäluulo ruokia kohtaaan heräsi. Vanhaan kaupunkiin tutustumisen jälkeen etsittiin uutta ruokapaikka ja löydettiin sedän opastuksella ihastuttava turkkilainen ravintellin. Oli kuulkaa akvaariot ja kaikki. Ruokana oli minun mielestä outoa kebabbia, mutta ruoka oli muuten hyvää. Varsinkin alkusalaatti oli maukasta. Pojat vihas salaatinkastiketta, kun oli kuulemma liian etikkaista. Minna söi kebabrullan ilman kebabbia, eli sisällä oli silkkaa salaattia..hih hih! Lopuksi saatiin vielä tervetuliaisteet ilmaiseksi. Olipahan pijat pahhaa teetä, kun ei saanut maitoa...ök! Ruokailun aikana satoi ja ukkosti, mutta onneksi sade taukosi siksi aikaa kunnes pääsimme kiipeilemään 200m korkean talon katolle maisemia katselemaan. Olipahan komeat maisemat. Niin ja rakennukseen tullessa Minna jäi jumiin pysähtyvien pyöröovien väliin. Minä kuulin jotain kaukaista ulinaa, mutta en tunnistanut niitä Minnan avunhuudoiksi. Onneksi neiti pääsi kuitenkin itse pois pinteestä. Radiotalolta palattua päästiin taas aloittamaan kotimatka. Loppuilta kuluikin hyvin pakkosyöden loppuja eväitä, häröille samaisten eväiden kanssa, netissä vieraillen ja pakkaillen.

Niin joo. Sain muuten päivän reissulla aikaan ensimmiset (toispuoleiset) rusketusraidat. Pienet sille. Tap tap tap.

Huomenna onkin sitten aamulla aikainen nousu, kun bussi lähtee lentokentälle 07.00. Kotiin palattua onkin edessa koirien pesua, kun viihdyttävät kuulemma itteään kaivelemalla kuoppia ulkotarhaan.

Nyt vähitellen nukkumaan

-Henna

Olutvaunu

Samia ehkä jännittää

Ismo kuvasi taas tunteella maisemia

Syyllinen?

Paiskottiin yöllä Minnan nosepaketteja